Hiippariaktivisti ~ Heidi Nummi

Lithang, Kiina

Etelä-Karjala, Luukulkkula (vitsi mikä nimi!) 

Liulisi-hutonki, Peking, Kiina (kotikatu)

 

Jollas, Helsinki (kotiranta) 

Tuhnuinen yogini painaa menemään pää punaisena.

Body, speech and mind. Kristallikikkare otsalla.

 

Ooty, Intia

Lappi, Kilpisjärvi

Pitkästä aikaa tuumasin taas blogata omaksi hölmöksi ilokseni. Otoksia maailmankodosta ja -kolosta. On Luukulkkulaa ja Lithangia, ihan just kuten kuuluukin.

Tänään on merkittävä päivä: tasan kaksi kuukautta lähtöön. Suureen Seikkailuun. Olen uhonnut olevani poissa ainakin kaksi vuotta - saa nähdä kauasko uho kantaa! Ainakin allekirjoittanutta odottaa jo Himalajalla tiibetinbuddhalainen nunnaluostari ja kuulemma äärettömän peräänantamaton tiibetinkielen opettaja.

Mestariteokseni "Sisäinen aseistariisunta: Tiibetinbuddhalaisuus rauhantoimijuuden muotona" on viimeisillään; tyypilliseen tapaani olen innostunut dramaattisesta otsikoinnista. Kai kandidaatintutkielmassakin saa olla ripaus dramatiikkaa? Dramatiikka oli tosin kaukana, kun kolme tuntia toimijuuden määritelmää metsästettyäni päädyin viimein sivustolle, jossa itse Eino Leino kuvaa toimijuutta näin: "Ihminen, tuo virvaliekki levoton." Ei päätynyt määritelmäosiooni se.

Käsittämättömällä tavalla viuhuu aika - siitä on jo yli puoli vuotta, kun palasin Suomeen. Tämä on rakas, höppänä paikka. Mutta niin on moni muukin. Kun/jos taas joskus palaan, muutan Lappiin. Se on varma juttu.

Olen ollut tosi löppänä blogin suhteen. Tulevasta ei kukaan tiedä, mutta Facebookin puolelle kehotan rantautumaan! Jatkossa aion tosin siirtyä löppänyydestä höppänyyteen. Vielä on hakusessa, mitä se käytännössä tarkoittaa.