Tuesday, September 16, 2014

yoga nidra kuvina ja sanoina

Viime sunnuntaina eksyin paikkaan, joka näytti ja tuoksui täsmälleen samalta kuin yoga nidra tuntuu. Tämä kyseinen paikka oli aivan lähtemättömän kaunis, mystinen ja johdatteleva, mutta kaiken tuon kauneuden taustalla olin havaitsevinani etäistä tuntemattoman pelkoa; inhimillisyyttä siellä, missä sitä vähiten odotin; epäinhimillisyyttä siellä, mistä etsin inhimillisyyttä.

Kivillä oli kasvot ja vastaantulijoilla kivikasvot. Aivan kuten yoga nidrassa.


Yoga nidra?

Valveillaolon ja nukahtamisen välillä on lyhyt hetki, joka ei varsinaisesti ole valveillaoloa eikä unta. Yleensä tuo hetki kestää vain pienen tovin - joskus vain muutamia sekunteja. Yoga nidran idea on venyttää tuota hetkeä puolesta tunnista tuntiin erottamalla tietoisuus niin ulkoisesta todellisuudesta kuin unestakin. Tällä valveillaolon ja unen rajavyöhykkeellä tajunta operoi tietoisuuden syvemmillä tasoilla, jolloin yhteys alitajuntaiseen ja tiedottomaan mieleen ilmenee spontaanisti. Tantrisille harjoituksille tyypilliseen tapaan myös yoga nidrassa spontaanius on siis vahvasti läsnä: tantrisen käsityksen mukaan mielen evoluutio voi tapahtua vain spontaanisti, ei kontrollin kautta.

Kuvat ja symbolit ovat alitajunnan kieltä, joten aivan kuten unissakin, myös yoga nidrassa alitajunta ilmenee kuvin ja symbolein. Chidakashalle, eli mielen kankaalle, voidaan tietoisesti heijastaa erilaisia kuvia ja symboleita. Kuvien ja symbolien kirkkaus ja tarkkuus toimii hyvänä indikaattorina siitä, kuinka syvässä tietoisuuden tilassa uneksija on.

Yoga nidralla on kaksi tasoa:
1. kehollisten, emotionaalisten ja mentaalisten paineiden rentouttaminen
sekä
2. matka alitajuntaan ja tiedottomaan

Monet harjoittavat yoga nidraa rentoutuakseen, mutta yoga nidran lopullinen päämäärä on nimenomaan matka alitajuntaan ja tiedottomaan. Yoga nidran tarkoitus ei kuitenkaan ole upota kaikkein syvimpiin psyykkisiin kokemuksiin, vaan pysytellä juuri tuolla unen ja valveillaolon rajavyöhykkeellä. Miksi? Koska tuolla rajavyöhykkeellä mieli on kaikkein vastaanottavaisimmillaan ja joustavimmillaan.

Yoga nidraa voidaankin käyttää esimerkiksi unohtuneiden muistojen esiinnostamisessa, traumojen käsittelyssä, luovuuden kehittämisessä, (henkisessä) kasvussa sekä oppimisprosessissa. Yoga nidra voi olla monelle myös ainoa tapa todella rentoutua, sillä nukkuminenkaan ei välttämättä takaa täyttä rentoutumista; vapautumista kaikista kehollisista, emotionaalisista ja mentaalisista paineista.

Jokaisella yoga nidra -kerralla kylvetään muutoksen siemen, sankalpa.  Sankalpa on henkilökohtainen lupaus, joka kantaa halki eliniän. Suoraan alitajunnan juureen kylvettynä sitä pidetään erittäin voimakkaana lupauksena, joka lävistää kaikki tajunnan tasot.



Itselläni oli suuri ilo ja kunnia saada henkilökohtaista yoga nidra -opastusta jooga-ashramissa ollessani. Päivittäisenä oppaanani toimi lähemmäs 100-vuotias käppänäguru, joka johdatteli minut tuolle rajavyöhykkeelle hyvin hienovaraisesti ja tinkimättömästi. Tuona aikana yoga nidra teki minuun suuren vaikutuksen - ja väitänpä, että monelle vasta-alkajalle yoga nidraan syventyminen voisi toimia meditaatiota ja (fyysistä) joogaa tehokkaammin ja mielekkäämmin. Jooga on monelle ensialkuun nimittäin varsin raivokasta pakertamista; meditaatio taas selkää vääntävää puudutusta. Yoga nidrassa sen sijaan maata löpsötetään selällään, joka lienee meille kaikille hyvinkin luontainen tapa olla. Valitettavasti yoga nidra (ainakin alitajuntaan kaivautumaan pyrkivä sellainen) tuntuu olevan länsimaissa varsin vieras juttu. Tämä johtunee ainakin siitä, että yoga nidrassa kokeneen oppaan rooli korostuu huomattavasti.

Henkilökohtaisesti yoga nidra on minulle rauhoittava, kaunis ja mystinen kokemus, mutta jossain tuon rauhoittavuuden takana piilee myös etäinen, muodoton tuntemattoman pelko. Luulenpa, että juuri tuossa tuntemattoman pelossa asuu oma hulluuteni; tuo hulluus, joka meitä kaikkia asuttaa. Vielä joskus toivoisin voivani toimia rajatilaoppaana muille tuntemattomanpelkoisille, mutta ennen sitä minulla on itsellänikin vielä kovin paljon selvitettävää. Swami Satyanandan murjaisu aiheesta on mielestäni silkkaa asiaa, joten lopettakaamme tältä erää siihen:

In my opinion, madness is not a sickness; it is a developmental state of the brain. I consider madness a spiritual experience which man has not been able to handle. What is the difference between a yogi and a madman? A yogi is able to handle his experiences and a madman generally ends up in a lunatic asylum.

Swami Satyananda Saraswati - Yoga Nidra

8 comments:

  1. Kuulostaa vähän samalta kuin hypnoosi/suggestio?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Itseasiassa hypnoosi ja yoga nidra ovat monilta osin hyvin erilaisia harjoitteita. Molemmat alkavat toki samasta pisteestä (rentoutuminen ja vastaanottavaisuus), mutta hakeutuvat edetessään eri suuntiin. Hypnoosissa kokija on ymmärtääkseni niin sanotun "unen" tilassa, jossa tajunta operoi vain hyvin pienellä, rajoitetulla alueella. Yoga nidrassa tajunta taas kulkee hypnoositilan läpi, jonka jälkeen kokija voi viedä tajuntansa oikeastaan niin pitkälle kuin vain kykenee. (Yoga nidrassakin voi siis "kehittyä.")

      Yoga nidrassa kokija on jatkuvasti tietoinen harjoitteestaan - hypnoosissa kokija ei ymmärtääkseni ole tietoinen hypnoosistaan. Itsesuggestio sen sijaan on olennainen osa yoga nidraa, vaikkei olekaan sen varsinainen tarkoitus tai päämäärä.

      (Hypnoosi ei kuulu varsinaiseen osaamisalueeseeni, joten korjatkaa joku, jos olen väärässä!)

      Delete
    2. Kyllä minä ainakin olen tietoinen hypnoosistani (esim. kun kuuntelen rentoutumiskasetteja, joissa rentoutumisen jälkeen on mielikuvaharjoittelua) ja olen myös käynyt viiden kerran sarjan hypnotisoijalla. Siellä muistan hyvin kuinka hypnoosissa hypnotisoija puhui niin, että kaivoin kaikenlaisia mielikuvia ja tuntemuksia (ihan aktiivisesti, mutta hypnoosi ja hypnotisoijan puhe toimi ympäristönä ja alkuunsaattavana voimana).

      Joo en minäkään ole mikään asiantuntija, mutta tässäkin voi mennä aika pitkälle, jos uskaltaa. Minä pelkään liikaa omaa alitajuntaani. :D

      Delete
    3. Noni, tässä kävi juuri kuten epäilinkin: mun kuva hypnoosista rajoittuu ilmeisesti huuruisiin 60-luvun mysteerileffoihin. :D

      Juuri tuo oman (ja miksei kollektiivisenkin) alitajunnan pelko on jotain, jonka uskon olevan hyvin monien ongelmien taustalla: pakkoajatusten, pelkotilojen sekä masennuksen, saamattomuuden ja riittämättömyyden tunteen näin muutamia mainitakseni. Suoraan vaan sinne missä tapahtuu, on mun näkemykseni! (Enkä väitä, ettenkö olisi tässä matkan varrella kokenut melkoisia pelkotiloja itsekin. Itseasiassa noiden pelkotilojen rinnalla niin sanotun materiaalisen maailman ongelmat tuntuvat nykyään varsin pieniltä ja heppoisilta.)

      Delete
  2. Enkkuwikin yoga nidraa käsittelevässä artikkelissa ilmiötä verrataan selkouniin (mutta erotellaan ne kuitenkin selvästi eri asioiksi). Siitä tuli mieleen, että millainen suhde sulla on uniin? Koetko joogan ja meditoinnin vaikuttaneen niihin? Näetkö esimerkiksi enemmän em. selkounia? Entä oletko kokenut unihalvauksia?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Yoga nidrassa ja selkounissa on tosiaan joitain samoja piirteitä, mutta yoga nidran tie käy syvemmälle. Yoga nidran rajavyöhyke ei myöskään ole yhtä kuin selkounen tila.

      Kiinnostuin unista samoihin aikoihin kuin buddhalaisuudestakin, eli muutama vuosi sitten. Ainakin siinä tiibetinbuddhalaisessa lafkassa, jossa mä Kiinassa asuessani ravasin, painotettiin selkounia (ja mahdollisia unihalvauksia) osana oman kokonaisvaltaisen henkisen näkemyksen löytämistä ja kokemista. Tuolloin tuli selkouneiltua paljonkin, ja unihalvauksiakin tupsahti tielle aina toisinaan. Voimakkain kokemani unihalvaus tapahtui Pekingissä kesällä 2013 kodittomien kanssa punkkaillessani. Se oli aikamoista se.

      Kuten joitain postauksia sitten kirjoitinkin, lopetin sittemmin päivittäisen meditaation lähes vuodeksi. Samalla rauhoitin myös unien maailman. Nyt olen kuitenkin aloittanut taas meditaation ja (uutena juttuna) yoga nidrailun, joten selkounetkin vetävät taas puoleensa. Tällä hetkellä kutkuttelee kovasti päästä lukemaan erästä Rikun löytämää selkouniopusta - Riku tuonee sen mukanaan joulukuussa Kiinaan tullessaan. Voi siis hyvinkin olla, että postailen aiheesta lisää noihin aikoihin.

      Kaiken kaikkiaan koen, että kaikki tämä (jooga, meditaatio, yoga nidra, selkounet ja unihalvaukset) ovat saman ilmiön eri puolia; matkaa alitajuntaan ja tiedottomaan. Olen aivan liian utelias ollakseni tekemättä moista matkaa, vaikka se mut välillä omille rajoilleni ajaakin. Moni spirituaalisuudesta kiinnostunut valitsee mielenrauhan tien, mutta itse olen valinnut pikemminkin loputtoman uteliaisuuden tien.

      Delete
  3. Kirja selkounista kuulostaa huipulta! Muistatko mikä kyseisen opuksen nimi on? Kiinnostuin! 😊

    ReplyDelete
    Replies
    1. https://www.goodreads.com/book/show/316781.Exploring_the_World_of_Lucid_Dreaming

      Tällai ois kyseessä. Tuolla Readers Also Enjoyed -sektiossa näyttää olevan muitakin aika kutkuttavia, aiheeseen liittyviä teoksia!

      Delete